SinulleToimintaTuijan teesitTapahtuu nyt!CVPerhe ja harrastuksetPalautteesiLinkit

Raikaita syksynhetkiä!

Maanantai 30.8. Huomenna lähden Tampereelle! Patrian neuvottelukunnan kesäkokous on siellä. Saa nähdä mitä uutisia saamme Patriasta kuulla. Päivät ovat kuluneet tapahtumissa, kokouksissa ja kuntaliitosasioissa. Energia-asiat puhuttavat myös. Suurin Lahtea koskeva energiauutinen on varmasti uuden Lahti Energian voimalaitoksen peruskiven muuraus, jota odottelemme.

Perjantai 20.8. Helsingin Sanomat kirjoitti 18.8., että "Työelämän kova tahti kuristaa". Sen huomaa myös kansanedustajan tehtävässä, kun tapaa ihmisiä ja hoitaa asioita. Puhutaan myös työtahdin hiljentamisesta eli "down shifting"- termillä. Kaikki, jotka kykenevät, hiljentävät työtahtiaan ja hakevat työhönsä sekä elämäänsä laatua ja sisältöä. Monelle se on mahdotonta, koska laskut on saatava maksetuksi ja ruokarahat tienatuksi. Työtä ja vapaa-aikaa on tärkeää jakaa niin, että jaksaa. Puheet eläkeiän nostosta nousevat yhä useammin esiin, koska elämme terveinä pitempään. Se on osa siitä hinnasta, että asumme  maassa, joka on maailman paras paikka elää!

Kansanedustajan elokuu on yksi kiireisimmistä kuukausista. Eduskuntaryhmien kesäkokoukset, tutusmiskäynnit päätöksenteon pohjatyöksi ja budjetinvalmistelu vievät paljon aikaa.

Torstai 5.8. Kävelin eilen markkinoille Lahdessa. Huomasin, että autoilijat eivät paljoa huomio jalankulkijoita suojatiellä. Koulujen alkaessa asia nousee aina esille. Vanhempien tulee opettaa lapsille, että lapset katsovat aina vasemmalle, oikealle ja vielä kerran vasemmalle ennen kadun ylitystä. Liikennevaloihin ei ole luottamista. Loistava asia on, että jotkut toimivat oma-aloitteisesti "suojatievartijoina" turvaten koululaisten koulutien. Ilta-Sanomissa keskiviikkona 4.8.2010 Emma Grünn kirjoitti "Suojatiet yhä vaarallisempia". Oli hyvä, että asia otettiin esille. Aihe vakava ja kertoo autoilijoiden välinpitämättömyydestä.

Muistan elävästi kun lapsemme aloittivat koulutiensä. Koulu ja harrastukset veivät pienet ihmiset liikenteeseen. Pelkästään ekaluokkalaisia on tänä vuonna 58100.Tuntien koululaisten vanhempien huolen vetoan autoilijoihin: "Kunnioittakaa suojatien käyttäjiä!" 

Sunnuntai 1.8. Kuukausi on vaihtunut ja kuu näkyy öisellä taivaalla jo elokuun malliin. Viime viikon suurin yhteydenottojen syy oli heikko ilmanlaatu. Pienhiukkaset, jotka ovat syntyneet Venäjän metsäpalojen seurauksena, ovat lentäneet ilman  ja tuulen mukana meidänkin riesaksi. Muistan, kun kymmenisen vuotta sitten pienhiukkasille naureskeltiin. Nyt kun niiden vuoksi saa yskää, hengitysvaikeuksia ja muita oireita, ei enää naurata. Ilmansaasteet ovat yksi esimerkki nykymaailman elämänmenosta. Meidän on pystyttävä hyvään kansalliseen toimintaan ja maiden väliseen yhteistyöhön monella eri alalla. Olemme yhä riipppuvaisempia toisistamme. 

Keskiviikko 21.7.  Uutisissa on ollut puhetta oudoista vierassanoista, jotka riivaavat ammattinimikkeitä. Muistan kuinka lainsäändäntöönkin uitettiin controller-nimike. Paheksuin sitä, sillä mielestäni Suomen lait pitävät olla suomeksi kirjoitettu ja kaikkien suomalaisten ymmärrettävissä. Kielitoimistolle suurkiitos Suomen kielen ja kulttuurin vaalimisesta, nyt ja tulevaisuudessakin!

Huomenna ohessa olevan kuvan pöydän äärellä suuressa valiokunnassa on ympäristökomissaari. Hänen kanssaan tuskin puhumme oudoista vierassanoista. Vapaa-aikaan kuuluu puolestaan partiolaisten suurleirin seuraaminen. Kilkeelle odotetaan yli 10 000 partiolaista. Rakennusleiri käynnistyy ja paikkoja laitetaan kuntoon leririä varten. Voimme kaikki olla omalla tavallamme partiolaisia tekemällä joka päivä hyvän työn.

P.S. Kuinka on uimataitosi laita?

Keskiviikko 14.7. Täytyy myöntää, että tänä kesänä on saanut nauttia niin aamu- kuin iltakahvitkin lämpimässä säässä aika usein, ainakin heinäkuussa.

Onnelliset opiskelupaikan saaneet nuoret etsivät asuntoa. Osa nuorista vapautui juuri asevelvollisuuttaan suorittamasta ja uudet alokkaat saavat hikoilla varuskunnissa urakalla.

Ohessa olevan kuvan pöydän äärellä on huomenna maatalouskomissaari tavattavissa. Moni saattoi nähdä hänet tämän illan uutisissa tutustumassa Suomen maatalouteen.

Olen ollut tyytyväinen tämän viikon tutustumiskäytiin Lahden cleantech- yrityksessä. Kohta Lahdessa on alan tiimoilla noin tuhannen ihmisen keskittymä ml. opiskelijat. Jäämme odottamaan uusia avauksia ympäristöosaamisessa.

Tiistai 29.6 Vielä torstaina on tarkoitus äänestää ydinvoimalupien periaatepäätöksistä. Sen jälkeen eduskunta jää vähitellen kesälomalle.

Istuntotauon alkamisesta huolimatta mm. Suuri Valiokunta kokoontuu koko kesän ajan. Työt eivät lopu "loman" ajaksi, ainoastaan niiden painopiste siirtyy eduskuntatalosta maakuntaan. 

Oheisen kuvan teeman mukaisesti toivon, että itse kullakin on heinäkuussa aikaa nautiskella aamukahvinsa rauhassa ja auringon paisteesta nauttien!

 

Torstai 24.6. Tänään äänestettiin uuden hallituksen ohjelmasta, kolmannesta lisätalousarviosta ja monesta muusta asiasta yli tunnin ajan. Aina eivät laitteetkaan pysyneet menossa mukana. Monia suuria asioita on käsitelty tällä viikolla ja istunnot jatkuvat vielä ensi viikollakin.Käsittelyyn tulevat mm. ydinvoimalaratkaisut.

Toivotan kaikille hyvää juhannusta!

Keskiviikko 23.6 Muutama viikko sitten julkistettiin tekemäni Kenttälääkinnän raportti. Alla aiheesta eduskunnan sivuilla julkaistu tiedote. Tässä myös linkki raporttiin (englanniksi) ESDAN sivuille: http://www.assembly-weu.org/en/documents/sessions_ordinaires/rpt/2010/2076.pdf

"Nurmi: Nopean toiminnan lääkintäjoukot EU:n operaatioihin

Euroopan turvallisuus- ja puolustuspoliittisen yleiskokouksen ESDA:n Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Tuija Nurmi (kok.) esittää, että EU:n kriisinhallintajoukkojen yhteyteen luotaisiin nopean toiminnan lääkintäjoukot.

 

-Nurmi on laatinut yleiskokoukselle raportin sotilaslääketieteen yhteistyön parantamisesta EU:ssa. Nurmi esitteli työnsä yleiskokouksen istunnossa Pariisissa keskiviikkona 16. kesäkuuta.

- Euroopan puolustusviraston EDA:n kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen päädyin suosittamaan raportissani, että Euroopan unionin jäsenmaat laatisivat käytettävissä olevasta lääkintähenkilökunnasta ja muista voimavaroista EU:lle listan unionin ulkoisia kriisinhallintaoperaatioita varten.

Nopean lähtövalmiuden ensihoito- ja kenttäsairaalayksiköitä voitaisiin käyttää myös humanitäärisissä avustustehtävissä. EU:lla on kokemusta nopean toiminnan avusta Haitin tammikuisen maanjäristyksen uhreille. Tuolloin eri maiden lähettämää siviili- ja sotilasapua koordinoitiin EU:n neuvoston pääsihteeristön tilannekeskuksen (EU Joint Situation Centre) kautta.

Nurmi korostaakin raportissaan yhteistyötä paitsi eri EU-maiden myös sotilas- ja siviilisairaanhoidon sekä kolmannen sektorin toimijoiden välillä.

- EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan puitteissa toteutetut operaatiot ovat toistaiseksi olleet luonteeltaan perinteisiä rauhanturvatehtäviä. Tapaturmia, tauteja ja viruksia hoidetaan samalla tavalla siviili- ja sotilaspuolella, joten henkilökunnan rekrytoinnissa voidaan käyttää kaikkia kanavia, Nurmi totesi.

Nurmen raportissa mainitaan esimerkkinä sotilaslääketieteen vaativasta erikoisosaamisesta suomalainen leikkaussali- ja ensihoitoyksikkö, joka oli mukana Kongon EUFOR-rauhanturvaoperaatiossa. Muilla EU-mailla ei ollut tarjota operaation käyttöön siirrettävissä teltoissa toimivaa kirurgiryhmää, joka tositilanteessa säästää ihmishenkiä kun haavoittuneet voidaan leikata mahdollisimman nopeasti.

- Aivan kuten sotilaille myös lääkintähenkilökunnalle tarvitaan yhteisiä harjoituksia. Niitä olisi syytä järjestää eri puolilla maailmaa, jolloin kaikki operaatioihin osallistuvat maat voisivat oppia toisiltaan miten toimitaan erilaisissa ilmasto-olosuhteissa.

Sotilaslääketieteen yhteistyö ei ole aikaisemmin ollut esillä ESDA:ssa eikä muissakaan turvallisuuspoliittisissa parlamentaarikkojärjestöissä. Nurmi on koulutukseltaan sotilaslääketieteeseen erikoistunut lääketieteen tohtori.

Euroopan turvallisuus ja puolustuspoliittinen yleiskokous (European Security and Defence Assembly) jatkaa Länsi-Euroopan unionin WEU:n parlamentaarisen yleiskokouksen työtä. Toimintaan osallistuu kansanedustajia 39 Euroopan maasta."

 Sveitsin Suurlähettilään luennolta

Torstai 3.6.Päivät kuluvat eduskunnassa tällä hetkellä poikkeuksellisen nopeasti. Päätettävät asia, puoluekokoukset ja erilaiset eduskuntatyöhön liittyvät seminaarit ja vastaavat tapahtumat pyörivät täysillä. Oheinen kuva on Sveitsin Suomessa olevan suurlähettilään Josef Bucherin läksiäisluennosta. Hän puhui siitä, kuinka Sveitsi on selvinnyt taloudellisesta kriisistä. Osanottajia oli ympäri Suomea.

Tänään on kyselytunti. Viimeksi uusi päijäthämäläinen ministerimme pärjäsi siellä oikein hyvin!

Onneksi valiokuntatyötä ollaan uudistamassa. Toivottavasti myös täysistuntotyötä kehitetään. Tänään on käsittelyssä mm. ihmisen elimien lääketieteellisestä käytöstä koskeva laki. Päällekkäin järjestetyt tilaisuudet aiheuttavat sen, että joutuu laittamaan asiat tärkeysjärjestykseen, jokainen edustaja oman järkensä mukaan. 

Torstai 20.5. Kesä ja aurinko ovat hellitelleet meitä jo melkein viikon päivät! Pitkän ja kylmän kevään jälkeen tuli vihdoinkin lämmintä. Auringon paisteesta en kuitenkaan ehdi pahemmin nauttia oman maan kamaralla. Sillä tämä ja huominen päivä vierähtävät Pariisissa ESDA:n kenttälääkintäraportin puitteissa.

Eilen selvisi pidempään uumoiltu seikka; tänä vuonna istuntotauko alkaa myöhemmn kuin yleensä. Ydinvoimaa koskevat periaatepäätökset nimittäin tulevat äänestettäviksi heinäkuun ensimmäisenä.

Tiistai 11.5. Aika on vierähtänyt Kreikan ja äitienpäivän pyörteissä. Parhaillaan istunnossa käydään keskustelua kahdesta ydinvoimalaitoksesta. Juuri loppui valtiovarainvaliokunnan kokous klo 19.30. Siellä päätettiin toisesta lisätalousarviosta, jossa Kreikalle myönnetään lainaa talouskriisissään. Huomenna asiaa käsitellään koko päivä. Saa nähdä kuinka pitkään asian käsittely kestää. Monet haluavat varmaan kotiinsa ja vaalikentille sovittuihin tapaamisiin. Onhan torstai helatorstai ja luvassa on ensimmäiset lämpimät kevätpäivät säätiedotteiden mukaan. Poliittisella rintamalla tuskin viilenee. Taloustilanne, vaalirahoitus ja terveydenhoitoon liittyvät asiat kuten Kelan pääjohtajan valinta antavat aiheita poliittiseen toimintaan. Kuka seuraa Liisa Hyssälää ministeriksi? Juuri äsken tekstiviesti kertoi Kelan valtuutettujen esittävän häntä Kelan tulevaksi pääjohtajaksi Jorma Huuhtasen tilalle. Toivottavasti saamme ministerin Päijät-Hämeeseen.

 Lauantai 1.5. Iloista vappua! Sade tuo mukanaan lupauksen seuraavan lämpöaallon mukana vihreäksi puheavasta luonnosta. Ostin teekkareilta viikolla Helsingissä Julkun. Oletko sinä lukenut sitä?

Poliittinen viikko huipentui vappu-aatoon. Palautetta on tullut metsä-, vero- ja muustakin lainsäändännöstä. Mitähän hän kaikkea iltaan mennessä saamme vappupuheissa kuulla?

 Perjantai 23.4. Ajankohtaisaiheita ja tekemistä riittää. Alla linkki kokoomusnaisten sivuille, jonne heidän pyynnöstään kirjoititin blogimerkinnän perheväkivallasta: http://www.aikapuhua.fi/?blogi2.

Torstai  22.4. Ajelin taas kerran aamuvarhaisella autokorjaamolle. Neljättä kertaa tänä vuonna. En ollut liikkeellä niin aikaisin kuin yleensä, vaan vasta  vähän kello seitsemän jälkeen. Tällä kertaa oli kuiva, kylmähkö kevätaamu.Myöhemmin päivällä eduskunnassa puhuttiin kaasuautoilusta. Kaasuautoilu on askel kohti vähäpäästöisempää autoilua. Myös postipalveluista puhuttiin.

Tähän liittyen haluan muistaa edesmennyttä hyvää yhteistyökumppaniani museoneuvos Jouko Heinosta. Hän toimi mm. Sotilaslääketieteen Museosäätiön asiamiehenä ja oli minun, säätiön hallituksen puheenjohtajan työpari. Museoneuvos muistutti minua esimerkiksi siitä, että säästä laskut, kuitit ja erilaiset dokumentit. Nykymaailman bittielämästä ei jää tuleville sukupolville ehkä mitään dokumentteja jälkeen, mikäli sähköisiä asiakirjoja ei tulevaisuudessa kyetä lukemaan.

Tekstiviestitkin kun pyyhitään kertakäyttöisinä pois puhelimesta. Jälkipolvet miettivät, mitä me olemme ajatelleet ja puuhanneeet, kun ei toimistamme ei löydy mitään mustaa valkoisella. Muuten, koska olet viimeksi kirjoittanut kirjeen tai postikortin? Tee se tänään. Voit ilahduttaa jonkun.

Työpäivät ovat olleet pitkiä Reuman tilanteen, energiapäätösten ja Islannin tulivuoren purkauksen seurauksien vuoksi.Myös tuleva terveydenhuoltolaki puhuttaa. Seminaareja ja vierailuja on runsaasti ja poliiitinen toiminta on aktiivista kaikessa kirjossaan.

Oli taas hernekeitto- ja pannaripäivä.

Perjantai 16.4. Tilastotietoja: olin eilen läsnä täysistunnossa, mutta äänestyspoissaoloja tuli 11 kappaletta. Syy: Hämeen Kokoomuksen piirikokous. Siellä asetetttiin ensimmäiset 11 ehdokasta 14:sta  vuoden 2011 eduskuntavaaleihin. Kiitos luottamuksesta, olen ehdolla eduskuntavaaleissa 2011. Työtä on vielä tekemättä.

Tänään kokoontuu eduskunnassa Nuorten Parlamentti. Junassa tuli kanssani samaa matkaa orimattilalaisia, hollolalaisia tapaan iltapäivällä. Eiköhän vielä muualta tulleitakin tule tavatuksi.

Tällä viikolla puhuttiin eduskunnassa elintarviketurvallisuudesta. Esillä olivat kouluruoka ja kumiperunat sekä vanhusten ravitsemustila. Keskustelu oli osittain paikallistasolla ja laajeni koko maailmaa kattavaksi. Aihe on mielestäni mielenkiintoinen ja tärkeä. Kyse on ruoan riittävyydestä kriisitilanteissa sekä muualla ja tietenkin lääkäriä kiinnostava näkökulma on, että oikealla ruokavaliolla voi vaikuttaa terveyteensä. Onneksi asiaan voi eduskuntakäsittelyn aikana tutustua vielä paremmin ja toivotaan, että aikataulut osuvat niin, että aiheen palatessa takaisin täysistunnon käsittelyyn olen paikalla ottamassa kantaa. Kansainväliset turvallisuus- ja puolustusalan tehtävät ovat vieneet minut usein ulkomaille, joten joutilaana ei ole oltu. Tehtävät ovat eduskunnan määräämiä.

 Torstai 8.4 Jätin eilen toimenpidealoitteen Reuman sairaalan toiminnan tukemiseksi.Potilaiden hoidon jatko tulee turvata riittävin resurssein. Tällöin sairaala saadaan ajettua alas ilman, että potilaiden hoitoon tulee katkoja. Myös uudet hoitopaikat ja -tavat ehditään hankkia ennen Reumasäätiön sairaalan toiminnan lakkaamista. 

 Keskiviikko 31.3 Lumiset talventoivotukset voi vähitellen tältä keväältä unohtaa. Valo lisääntyy ja luonto alkaa heräillä valkean lumimassan alta.

Viimepäivät ovat kuluneet taistellessa Reumasäätiön sairaalan puolesta. Potilailla, heidän omaisillaan, sekä myötäelävillä ihmisillä on kova huoli hoidon jatkuvuudesta. Suurena kysymyksenä on, miten potilaat pääsevät jatkossa tarpeeksi nopeasti hoitoon; jos reumaatikon hoitoon pääsy viivästyy, seurauksena voi olla nivelten tuhoutuminen. Hoitopaikkoja ja hoitoketjuja ollaan parhaillaan järjestelemässä. Hoitoon pääsy kuitenkin tulevaisuudessa hoitunee hyvin.

Tänä päivänä euro sanelee monia toimia. Suomessa hoitokäytäntöihin ja yhteiskuntavastuuseen kuuluu ihmisten hyvinvoinnin turvaaminen -siksi olisinkin odottanut, että potilaiden hoito olisi järjestetty ennen kuin sairaala haetaan konkurssiin.

Kaikesta tästä huolimatta haluan toivottaa kaikille oikein mukavaa ja makoisaa pääsiäistä! Muistetaan ottaa arjen pienistä hetkistä ilo irti!

Maanatai 22.3. Tarkistin omia toimenpiteitäni Reumasäätiön sairaalan puolesta. Pikaisesti löysin seuraavat dokumentit, jotka kaikki ovat talousarvioaloitteita (TAA 510/2003 vp, TAA 550/2007 vp, TAA 596/2008 vp ja TAA 612/2009 vp). Nämä olisivat toteutessaan voineet helpottaa Reumasäätiön sairaalan toimintaa.

Sunnuntai 21.3. Tämä viikonlopun suurin poliittinen tapahtuma on rektiot Reumasäätiön sairaalan viimeaikaisiin tapahtumiin. Yrityksistä huolimatta me kansanedustajat emme ole kyenneet vaikuttamaan siihen, että esim. kunnat olisivat antaneet riittävästi maksusitoumuksia potilaiden hoitoja varten Reumasäätiön sairaalaan. Yritystä Reuman pelastamiseksi on ollut, mutta kuten kollegakansaedustaja pääkaupungista totesi tyyliin, Reuman aika on ohi, kuvastaa suhtautumista asiaan. On hienoa, että kolleegat ja potilaat sekä reuman hoidosta kiinnostuneet tahot ovat aktivoituneet nyt lähettämään sähköpostia ja ottamaan kantaa. Voi olla kuitenkin realismia, että olemme yhtenäisinä liikkeellä liian myöhään. Nukkumisesta ei voi meitä kansanedustajia syyttää. Jokainen, joka seuraa mediaa ja on yhteydessä päätöstentekijöihin sekä seuraa terveydenhuollon kehitystä on jo vuosikausia voinut aavistaa, että Reuman tulevaisuus on ollut vaakalaudalla ja ns. silmätikkuna jo vuosia. Reuman alasajo alkoi silloin, kun reuman hoito hajautettiin keskussairaaloihin.

Sunnuntai 14.3. Talvisodan 70-vuotisjuhlallisuudet ovat ohi. Isänmaallinen väki, kaikki, jotka paikalle pääsivät, olivat paikalla Mannerheimin patsaalla ja Ristinkirkolla. Opetusneuvos Ville Marjomäen juhlapuheesta näki ja kuuli, että hän on kiinnostunut Suomen historiasta ja haluaa valistaa niin nuoria kuin vanhempiakin historian mielenkiintoiseen ja yhteiskunnallisesti tärkeään maailmaan. Samaa henkeä turvallisuuden puolesta oli hänen puheessaan kuin amiraalin, joka puhui arjen turvallisuuden tärkeydestä ESDA/WEU:n seminaarisssa Madridissa.Mitkään aseet eivät pysty takaamaan nyky-yhteiskunnan asukkaalle turvaa esim. terrorismia vastaan. Turvallisuusuhat ovat muuttuneet ja meidän on sopeuduttava siihen. Päättäjien on kannettava oma vastuunsa.Ihmisten on opittava uusia valmiuksia arkensa hallitsemiseen. Otan muutaman esimerkin. Voiko lasta jättää enää ilman valvontaa hetkeksikään ja kuinka tarkkaan vanhempien on seuraattava nuorten internet-elämää? Juoksemmeko me työikäiset materiaalin, uran ja oman mielihyvän perässä  ja jäävätkö seniorit yksin vaille ansaittua arvokasta yhteisöllistä kolmatta ikää? Näitä asioita ovat tänä viikonloppuna miettineet varmasti lukuisat ihmiset.

Poliittisesti taustalla ajatuksissa on myös hätäkeskusratkaisu. Lähialuetuntemus on jo menetetty. Mitäs tehdään, kun seniorikansalaiselta kysytään hätäkesksesta, että minne se ambulanssi tarvitaan. Vastaus kuuluu :"No tänne Koskelle Järveläntie kolmeen." Saa nähdä tuleeko ambulanssi entisen Turunläänin Koskelle vai Hämeenkoskelle. Kuulin tämän kysymyksen huolestuneelta kansalaiselta. Ehkä olisi voitu muodostaa yksi valtakunnallinen hätäkeskus, varata sinne riittävät resurssit ja sitä ennen tientenkin osoitteiden tarkistus ja myös ns. hiljaisen tiedon talteenotto. Tarkoitan sitä, että selvitetään mitä erilaisia nimiä tai kohteita on eri paikkakunnilla, joista apuatarvitseva löydetään. Uskon, että tätä koulusta tehdään nytkin.

Viime viikolla tuli 11.-12.3. poissaolot virkamatkan vuoksi. Olin ESDA/WEU Suomen delegaation puheenjohtajan ominaisuudessa virkamatkalla perehtymässä Trans-Atlanttisiin suhteisiin ja niiden haasteisiin Madridissa, koska Espanja on nyt EU:n puheenjohtajamaa. Pääsimme tutustumaan Sevillassa  A400 lentokoneeseen Airbus - tehtaalla. Paluumatkalla kahden vaihdon paluulento jätti meidät Kööpenhaminaan, sen sijaan, että olisimme olleet Suomessa 01.30 pääsimme kotiin vasta samoihin aikoihin, kun 70 vuotta sitten talvisota päättyi. Eräs 1926 syntynyt kertoi, että ollessaan talvisodan päättyessä 14-vuotias, hän hiihteli hangella kauniina kevättalven päivänä ja kuuli, että sota on päättynyt. Sää oli nyt yhtä kaunis.

Sunnuntai 7.3. Salpausselän kisat loppuvat. Sää on suosinut pyhäpäivää ja kisoissa on ainakin tähän mennessä ollut hyvä yleisömenestys. Poliittisella rintamalla tällä viikolla eniten mieltäni on askarruttanut nuorten tilanne. Koulussa tulee menestyä, harrastuksiakin pitää olla ja ulkonäkövaatimuksetkin painavat. Suomi panosti aikoinaan yli sata vuotta sitten voimakkaasti tyttöjen ja poikien koulunkäyntiin. Siltä pohjalta on luotu koulujärjestelmä, joka niittää hyviä PISA-tutkimustuloksia ja tuottaa osaajia sekä taitajia. Kysyinkin perjantaina valtiovarainvaliokunnassa ministeri Antti Tanskaselta, miten saisimme suomalaisten osaamista paremmin hyödynnettyä tuotteiksi, työpaikoiksi ja euroiksi. Hän piti kysymystä vaikeana. Niin se on minunkin mielestä. Kuitenkin sitä kautta ratkaisu löytyy,oppiminen, idea ja oivaltaminen, siitä se lähtee. On turvattava, että tuotteella on myös kysyntää ja markkinat. Helppoa ei ole osaamista tuotteeksi jalostaa, mahdollista kuitenkin.

Suomalaisten sivistyksen takuu on koululaitoksessamme, sen kaikissa tasoissa. Viime viikolla otsikoissa olivat yliopistojen lukukausimaksut, jotka saivat monet huolestumaan opiskelumahdollisuuksistaan. Etelä-Suomen Sanomissa perjantaina 5.3. opetusministeri Henna Virkkunen vakuutti, että  yliopistolain mukaan maksuton opiskelu on turvattu. Tämä hallitus ei ole esittämässä lukukausimaksuja artikkelin mukaan. Pidän tärkeänä, että näin on myös seuraavan hallituksen aikana. Ottihan Paavo Lipponenkin kantaa siihen, että politiikan tulee olla pitkäjänteistä ja suunnitelmallista tulevien kahden - kolmen hallituksen aikana, jos haluamme selvitä tulevaisuuden haasteista (Etelä-Suomen Sanomat 7.3.). Sama "ketkä ovat puikoissa". Olen samaa mieltä.

  

 

Kuvassa ESDA/WEU:n Suomen delegaation edustajia: apulaisjohtaja Guy Lindström,
kansanedustajat Reijo Kallio, Tuija Nurmi ja Jaakko Laakso

 

Sivuston toteutus Whitestone Oy